B-tytöt, FUN-sarja
Loimaan Korikonkareiden B-tytöt jatkoivat koristurnaus kierrosta tänäkin vuonna, ensimmäinen sellainen oli Salossa. AND1 turnauksessa ollaan oltu näiden tyttöjen kanssa jo useampana vuonna. Perjantaina lähdettiin paukkuvassa pakkasessa kohti uutta kokemusta, ensimmäinen peli oli Salon Vilpasta vastaan. Tähän peliin ei oikein oltu valmiita ja ratkaisu tuli jo ensimmäisen pelijakson aikana. Toinen puoliaika oli sitten jo vähän parempi, mutta paljon jäi parannettavaa. Lauantaina ensimmäisessä pelissä vastassa oli LoUBasket Lohjalta joka oli voittanut perjantaina pelinsä Porvoon Tarmoa vastaan tästä me saamme vertailua omaan peliin, Tarmo oli kuitenkin ennakolta ykkössijoitettu. Peli hävittiin, mutta taas oli toinen puoliaika parempaa pelaamista. Päivän toisen pelin vastustaja oli KaaRo Raumalta joka on tuttu alueen sarjasta ja tästä saatiin turnauksen ensimmäinen voitto.
Turnauksessa aika kuluu nopeasti eikä juurikaan ehditty katsomaan muiden pelejä, kolmannessa pelissä tytöt päättivät jatkaa siitä mihin edellisessä jäätiin. Asenne oli kohdallaan ja hetki saatiin nauttia 4-0 johtoakin, Tarmon tytöt olivat nopeajalkaisia ja myös hitusen parempia joka alueella. Sen lisäksi tyttöjä heillä oli kaksi kentällistä joka mahdollisti nopean vaihtoruletin. Tästä pelistä jäi kuitenkin hyvä opettava mieli vaikka selvästi hävittiinkin. Sunnuntaina oli vielä yksi peli pelattavana, Leppävaaran Pyrintöä vastaan. Tyttöjen pelaaminen parani turnauksen aikana ja esitykseen voi valmentaja Seppo Taatila olla tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa läntisen alueen sarjapeleissä ja seuraavaan turnaukseen, joka on Ricoh Vantaalla.
Sijoitus oli tänä vuonna neljäs, jota ensi vuonna lähdetään parantamaan.
Kai Pitkäranta
Iida Taatila heittämässä kaaren takaa.
C-pojat, FUN-sarja
Avauspelin vastus oli heti turnauksen tuleva voittaja Heinolan namika. Vahva ja vauhdikas vastustaja oli heti pelin alusta asti niskanpäällä ja nappasikin parinkymmenen pisteen voiton.
Koululla nukutun yön jälkeen lauantai aamuun heräsi aivan uusi ja sisuuntunut joukkue. Jo aamulla varhain Raisiota vastaan käytiin huikea taistelu jonka loppuhetket valmentajat tulevat muistamaan pitkään. Parin korin tappio turnauksen hopeajoukkueelle ei lopulta harmittanut koska tapa ja tyyli miten pelissä taisteltiin oli komeaa katseltavaa.
Seuraavan voittopeli Salolaisista oli jatkumoa aamun vahvasta esityksestä. Jalka liikkui, syöttö kulki ja pallokin löysi pussukkaan niin siittä parinkymmenen pinnan voitto.
Lauantai-iltaan jäi vielä sijoitusottelu Helsinkiläisiä vastaan. Tasavahvojen joukkueiden väännössä johtoasema vaihteli yhtenään. Lopussa Sykki oli kuitenkin ne parikoria parempi ja pettymys oli suuri sillä joukkue jätti kentälle aivan kaiken mitä pöksyistä löytyi.
Sunnuntaille pojat kasasivat rivit vielä kerran. Asettuihan vastaan aina rakkaat Turkulaiset. Ensimmäinen jakso meni vielä tasatahtiin mutta erätauolla P. Kajanderin fläppitaulusta löytyi menestys resepti jolla rykäistiin makea 61-39 voitto.
Kaikkinees C-poikain turnaus oli onnistunut reissu. Loppusyksyllä harjoitellut asiat alkaa näkyä peleissä ja ennen kaikkea peli-ilme alkaa olla sitä mitä tällä tasolla vaaditaan. Komiaa meininkiä pojat!
Esa Säteri
C-poikien taktiikkaan kuului raikas aamulenkki.
C-tytöt, FUN-sarja
C-tyttöjen tavoite oli viettää hauska reissu yhdessä ennen kevätkauden kovia sarjapelejä. Sijoituksista tai voitoista ei ollut lähtiessä edes puhetta. Perjantaina olikin ensimmäinen peli Salon Vilpasta vastaan. Peli kulki hyvin ja saatiin avausvoitto tuloksella 45-14. Tästä haalitulla itseluottamuksella tytöt lähtivät kohtaamaan SM-karsintasarjastakin tutun kivenkovan KU-68:n Kangasalta. Erä erältä paranevan puolustuksen ansiosta vastustaja jämähti turvallisen etäisyyden päähän korista, joka johti lopputulokseen 18-39 LoKoKon hyväksi.Lauantaina iltapäivän ottelussa vastaan asettui Klaukkalan NMKY. Samalla taktiikalla edettiin, mutta vastustajan salamannopeat vastahyökkäykset saivat tytöille aikaan harmittavan tappion numeroin 24-46.
Kun sunnuntaiaamu koitti ja tytöt hoksasivat pelaavansa sijoista 1-4, löysivät perhoset tiensä tyttöjen vatsoihin. Jännitystä lisäsi entisestään se, että edellisen päivän tappion vuoksi vastassa oli toisen lohkon voittaja PeuBasket Perniöstä. Puoliväliin asti ottelu olikin tasaista, kunnes Loimaan tytöt saivat muutaman korin verran etumatkaa. Ottelun päätyttyä LoKoKon voittolukemiin 25-37, alkoi vähintään kymmeneltä tunnilta tuntunut viiden tunnin odotus finaalipeliin.
Päivän aikana selvisi vastustajamme finaalissa, HelmiBasket Helsingistä. Tieto tästä sai tytöillä jännityksen nousemaan jo yläilmoihin. Kun finaalia oli pelattu kaksi minuuttia, oli jännitys kaikonnut, mihin lie. Tuttu lääke auttoi taas. Ei päässyt vastustaja kuin vähän puolen kentän yli, kun vastassa oli sellainen muuri josta ei vain ohi menty. Palloja riistettiin ja heittoja estettiin ammattilaisten elkein. Tuloksena tästä näyttävästä finaalitaistelusta voitto luvuin 42-25 ja kovalla työllä ansaittu turnausvoitto!
Jan-Erik Widberg
C-tyttöjen FUN-sarjan mestarit.
Minipojat, FUN-sarja
Matkaan päästiin perjantaina odottavissa tunnelmissa. Olikos kyseessä meille jo kolmas Salon turnaus?! Saimme mukaan turnausporukkaan neljä (!) uutta nuorta koripalloilijaa. Otso, Elias K, Elias V ja Tomas. Fiilis oli hieno. Perjantaina ensimmäisenä kohtasimme Salon Vilpas -05 Whiten. Peli oli meidän käsissä, mutta jännitystä oli ilmassa. Voitto irtosi kuitenkin melko helposti. Tomas teki ensimmäiset pisteensä virallisessa pelissä! Iso käsi!
Ensimmäisenä iltana ja yönä tuli jo selväksi, että meillä on mukana fiksuja nuoria miehiä! Siinä missä naapuriluokan joukkueen johtoporras aamulla manaili poikiensa ilta- ja yösähläyksiä meillä homma toimi hienosti ja kaikki olivat levänneitä. Edes valmentajan pelätty kuorsaus ei häirinnyt. Päivän ensimmäinen peli EBT/Black oli sekin vastaantulija. Mikä hienointa tässä pelissä pisteet jakautuivat tasaisesti eikä jyräysmeininkiä tarvittu. Puolustus alkoi parantua selvästi. Myös valmennusporras alkoi päästä peluutuksen juonesta paremmin kiinni.
Päivän toinen peli HNMKY/Spurs-05, kaupunginosa joukkue, kuten valmentaja kertoili NMKY toiminnan edelleen pääkaupunkiseudulla järjestäytyvän. Peluuttamisessa haettiin alussa myös hesalaisille samanikäistä vatusta. Toisella jaksolla oli aika nostaa se kytkin ylös ja näyttää mistä Loimaan poika palloa heittää. HNMKYn valmentaja taivasteli meidän poikien kokoa ja fyysisyyttä. Suosittelin mökin hankkimista maalta yhteisesti HNMKY:lle, jos vaikka tarttuisi kasvaminen ;-)! Salohalli oli pelipaikkana muuten UPEA!
Kolmas peli olikin sitten nopealla tahdilla Suomen koripallotaivaalle noussut Heinolan NMKY! Pieni tiedustelu vastustajan valmentajilta kertoo edelleen tarinan jatkuvan kiivaan nousujohteisesti tuolla Lahden kupeessa. Poikia oli myös paljon ja taso ei ihan huono. Meillä oli kuitenkin sitä ärhäkkyyttä ja parantunutta puolustusta niin ei voittajasta ollut epäselvyyttä tässäkään pelissä.
Tämän pelin jälkeen päästiin ansaitulle huilille. Diskokaan ei tahtonut kiinnostaa kuin muutamaa innokkaampaa naistenmiestä. Tanssitettavia olikin sitten ollut kuulemma jonoksi asti ;-)! Majapaikkaan jääneet kundit sitten pelasivat kuka korttia, kuka koripalloa, kuka puhelintaan. Iidan johdolla poikaporukka pääsi paikallisessa Salessa hyvään väittelyn alkuun Salon Vilpaan jenkkivahvistusten kanssa siitä mikä onkaan SE joukkue joka voittaa mestaruuden korisliigassa.
Sunnuntai aamuna moni nukkui pitkään ansaitusti. Illan päätti hieno iltasatu, johon kaikki osallistuivat. En muista tarinaa, mutta luovuus oli kyllä huipussaan varmasti kun nämä runosepot päästää vauhtiin.
Yö oli taas rauhallinen. Aamulla keräiltiin tavaroita kasaan ja istuttiinpa lattialle juttelemaan porukalla NBA:sta, Euroliigasta, VTB:stä, Biisoneista. Kysymyksiä riitti ja pojilla oli todella hyvin hallussaan suur- sarjojen parhaat joukkueet ja pelaajat. Jännitystä alkoi olla ilmassa kun naapuriluokan NaKon pojat olivat tulossa vastaan. Käytävällä tapahtuvalta sanailultakaan ei vältytty. Se nostatti fiilistä. Aapo muisti, että Nako on ollut paha vastus meidän pojille viime kaudella. Kun peli alkoi, huomasin että puolustuksemme intensiteetti oli noussut entisestään ja KAIKKI tekivät lujasti töitä. NaKon pelaajat turhautuivat helposti ja saimme paljon stoppeja. Siitä sitten juostiin hurjasti vastapäähän. Puoliväliä ennen jo alettiin hölläämään. Vaihtoruletti pyöri ja kaikki halusivat voittaa. Valmentaja hilpaisi hymyssä suin ennen pelin loppua b-tyttöjen peliin. Aapo hoiti homman poikien kanssa loppuun. Ennen finaalia oli aikaa vielä lepäillä ja syödä. Tässä vaiheessa itseäkin alkoi jännittää, että olisiko näiden kundien aika?! Seurailemalla vähän finaalivastustajan sarjan pelien tilanteita antoi se osviittaa pelistä jonka, pitäisi kääntyä meille. Sitä ei kuitenkaan poikien painolastiksi voinut antaa. Toinen tärkeä seikka oli LoKoKon miesten edustusjoukkueen tippuminen ykkösdivarista juuri SäyRille vuonna 1998 karsinnoissa. Pidin mielessäni, että nyt otetaan tuo takas ;-)! Poikia jännitti ja minua. Tiukkaa huhua oli, että SäyRillä oli -03 syntynyt isokokoinen poika. No, ensimmäinen jakso meni jännityksen piikkiin ja puolustusvirheitä sattui aikalailla eikä levypallotkaan pomppineet meille. Tauolla funtsittiin, että kyllä osataan paljon paremmin puolustaa. Niin tehtiin ja lopulta voitosta tuli helppo kun tuo -03 syntynyt SäyRin sälli turhautui ja väsähti Jussan ”hampaissa”. Ilo oli irti kun peliaika loppui! Pelasimme toisen jakson 1 divarikorista eikä siinä paljoa jäänyt mahdollisuuksia vastustajalle. Varsinkin -04 syntyneet pojat olivat elementissään tässä pelissä, niinkuin pitääkin! Poika tuli kotiin!
Seppo Taatila
Minipoikien FUN-sarjan mestarit.