Pikkubiisoniliiga jatkui viime perjantaina ”kakkosdivarin” turnauksella. Tällä kertaa tositoimissa oli peräti neljä joukkuetta, supermikropoikien C- ja D -joukkueet ja supermikrotyttöjen Superketut ja Susitytöt. Pelejä mahtui tuntiin siis jopa kuusi kappaletta.
Turnaus pelattiin kahdella kentällä. Ensimmäisissä otteluissa toisensa kohtasivat ykköskentällä C ja D ja kakkoskentällä Superketut ja Susitytöt. Kumpikin otteluista oli erittäin tiukka. D-ryhmä oli lopulta tiukkojen käänteiden vahvempi kahden korin erolla (4–6). Kakkoskentällä tyttöjen keskinäinen vääntö oli vieläkin tasaisempi. Susitytöt voittivat lopulta vain yhden korin erotuksella (5–6).
Seuraavat pelit alkoivat heti ensimmäisten päätyttyä. Ykköskentällä Susitytöt saivat vastaansa C-ryhmän. Poikien rutiini oli lopulta vahvempi ja he voittivat tytöt luvuin 6–14. Kakkoskentällä oli tiukempaa. D-ryhmän vahvan alun jälkeen Superketut pääsi juoksemaan nopeita hyvistä päätyraja-avauksista. Kiri ei kuitenkaan riittänyt loppuun saakka ja D kuittasi voiton yhden korin erolla (6–5).
Ykköskentän kolmannessa rypistyksessä nähtiin todellista kori-ilottelua. Susityttöjen vastustus ei ihan riittänyt D-joukkueen voittamiseen vaan pojat olivat vahvempia lukemin 16–14. Kakkoskentällä pelattu ottelu oli C-ryhmän juhlaa. Poikien leveämpi materiaali ja yhden ylimääräisen vaihtopelaajan etu piti jäsenet tyttöjä vetreämpinä. Peli meni C:lle luvuin 3–8.
Tärkeimpänä opetuksena Pikkubiisonit nostivat esiin puolustuksen tärkeyden. Omaa pelaajaa ei saa unohtaa, vaikka tehtyä koria vähän juhlittaisiinkin.
Turnauksessa nähtiin jälleen isoja Biisoneita. Tuukka Kotti vastasi ansiokkaasti ykköskentän kaikkien pelien tuomaroinneista. Myös Greg Gibson saapui paikalle otteluita seuraamaan ja hänet värvättiinkin yllättäen kakkoskentän viimeisen pelin tuomariksi. Pikkubiisonit pääsivät samalla kielikylpyyn Gibsonin annettua ohjeita pelaajille englanniksi.
Turnaus lopetettiin samalla tavoin kuin aloitettiinkin, koko porukan yhteiseen LoKoKo-huutoon.