Lorska White -joukkue saapui sunnuntaiaamuyhdeksältä Hervannan Vapaa- ajan keskukseen kohtaamaan Pyrintö Whiten. Virkaansa vakaasti toimittava vapaa-ajankeskuksen vahtimestari totesi ovella, ettei täällä ole koripallolle varausta, eikä sisäänkään pääsisi. Matkalla perinteiseksi muodostuneessa kohtauspaikassa, Pirkanhovissa, nautitut aamupalat kuitenkin siivittivät energiallaan sisukkaat lorskalaiset vapaa-ajankeskuksen käytävälle tekemään alkulämppää. Pyrinnön jojo hoiti taustalla asioita ja kesken lämmittelyn saimme tiedon, että peli siirtyy ”Suomen parhaimpaan palloiluhalliin” Tesomalle. Laukut, pojat ja taustajoukot autoon ja matkaan.
Tesoman komea palloiluhalli osoittautui todella hyväksi paikaksi. Poikittaiskentälläkin oli reunoilla paljon tilaa. Peli itsesään päästiin lyhyen alkulämpän jälkeen aloittamaan 20 minuuttia myöhässä. Ensimmäinen puoliaika mentiin tasaisissa merkeissä, vaikka tasoeroa oli Lorskan eduksi ja levypallot jäivät meille. Puolustus oli passiivista ja Pyrintö pääsi ajamaan sekä keskelle että päädystä ja pelasi hyvää drive´n kick peliä, jolloin syntyi heittopaikkojakin. Valmentajan uhkaus- lahjonta- kiristys-tsemppaus-möyhääminenkään ei tuottanut tulosta. Mielessäni kävikin, jäikö koko Lorskan joukkueen mieliin ihastus ja hämmästys matkalla läpiajamaamme Tampereen Rantatunnelia kohtaan? Ennen puoliaikaa Jussa Savon tarkkaan harkittu puolen kentän buzzer beater -kolmonen siivitti Lorskan 27-37 puoliaika johtoon.
Kolmas neljännes näytti puolustuksellisesti jo paremmalta. Ajoja ei sallittu vaan ”nenä seuraa rintalastaa”, kädet tekevät töitä pallon ja syöttölinjan kanssa. Puolustus parani silmiin nähden ja Pyrintö sortui huonoihin ratkaisuihin ja turhautumiseen. Kolmas neljännes päättyi lukemiin 37-60. Viimeiselle neljänneksellekin jäi vielä parannettavaa henkilökohtaisella tasolla kaikille. Vaikka peli näytti ratkenneen, otettiin vielä pieni tsemppi päälle tulevia koitoksia varten ja loppulukemiksi 47-83. Pyrinnölle hatunnosto hyvästä vastuksesta. Tilasto kärkinä Lorskalla häärivät tutusti Savo, Nikander, Koivisto. Pelin puolustus esimerkki oli ehdottomasti Oliver Kandén, joka nosti tasoaan niin, että muidenkin taso nousi. Nopeaan pelin kääntämiseen, kaarelta heittoihin, ajoihin ja drive´n kick -peliin ansiokkaasti osallistui meidän koko laituri- ja takamieskaarti viimeistellen yli kolmanneksen pisteistä tasapäisesti. Myös low-postiin saatiin pallo jo pari kertaa mukavasti. Tampere oli jees ja tunneli muuten 2,4 km pitkä!